26.10.2023 Seppo Hovi -
Musiikkimuistoja
Teksti: Eero M Ylitupa
Maunulan seudun seniorit kokoontuivat torstaina 26.10.2023 Maunulan kirkolle kuuntelemaan Seppo Hovin "Musiikkimuistoja". Niitä hän kertoili sekä esitti pianolla. Kirkkosaliin oli tullut 34 henkilöä kuuntelemaan Seppo Hovia. Noin tunnin kestäneen esityksen lopuksi hän soitti pianolla Juha Watt Vainion kappaleen "Suoraan sanottuna sellaista elämä on" ja Lasse Mårtensonin "Myrskyluodon Maijan". Viimeisenä kappaleena hän esitti Neuvostoliiton Puna-armeijan orkesterin Suomessa jatkosodan jälkeen vuonna 1945 esittämän kappaleen "Kaksi kitaraa". Ennen esitystä hän epäili, etteivät hänen sormensa enää taivu tuon kappaleen esittämiseen ja sai runsaat aplodit. Sormet taipuivat nopeaan slaavilaismusiikkiin ja lopuksi hän sai taas runsaat aplodit.
Hän aloitti kertomuksen suomalaisesta musiikista kertomalla gramafonista. Tuosta laitteesta, jolla pystyi aluksi kammesta koko ajan veivaamalla soittamaan ns. savikiekkoja. Se sai 1920-1930-luvulla aikaan gramafoni- ja viihdehuuman Suomeen.
1920-luvulla Suomessa elettiin iloisia ja kansainvälisiä vuosikymmeniä - jazzin ja iskelmän tulon aikaa. 1920-luvulla perustettiin Dallapè-orkesteri, jonka solistina oli suosittu Olavi Virta. Orkesteri toimii vielä tänä päivänäkin - tietenkin uusilla muusikoilla.
Bruno Laakko oli alunperin amerikansuomalainen muusikko. Kesällä 1938 hän tuli Suomeen opiskelemaan musiikkia. Vuonna 1939 Laakko perusti Lepakko-orkesterin, jonka suosikkisolistina myös Olavi Virta oli.
Pirkkalassa syntynyt Toivo Kärki pestautui v. 1933 tamperelaisen Funkis-ravintolan orkesteriin. Vuonna 1934 hän muutti Helsinkiin, jossa hän soitti aikakauden moderneinta tanssijazzia esittävässä Ramblers-yhtyessä. Levytyksissä hän säesti tuon ajan muusikoita - muun muassa Matti Jurvaa, Eugen Malmstènia, Eero Värettä ja Arvi Tikkalaa. Pitkän musiikkiuransa aikana hän toimi myös musiikin tuottajana, säveltäjänä ja sanoittajana. Hän on säveltänyt noin 1800 laulua, joista noin 1500 on levytetty.
Marraskuusta v. 1939 maaliskuuhun 1940 käyty talvisota hiljensi suomalaista musiikkielämää. Sodan loppuvaiheessa syntyi Sillanpään marssilaulu, jonka Aimo Mustonen sävelsi Frans Emil Sillanpään tekstiin. Sillanpää sai sittemmin Nobelin kirjallisuuden palkinnon marraskuussa 1939.
Suomen sotien aikana musiikkielämässä vaikutti myös nimimerkki Palle. Kirjallisuudessa hän käytti nimimerkkiä Reino Hirviseppä. Oikealta nimeltään hän oli Hauhossa syntynyt Reino Wilhelm Palmroth.
Maaliskuussa 1940 tuli välirauhaksi nimetty aika Suomen sotiin. Kesäkuussa 1941 alkoi sota uudelleen jatkosotana, joka oli paljolti ns. asemasotaa. Perustettiin Suomen viihdytysjoukot viihdyttämään suomalaisia sotilaita. Viihdytysjoukoissa oli mukana noin 1600 suomalaista taiteilijaa. Näyttelijöistä viihdytysjoukoissa mukana olivat muun muassa Tauno Palo, Ansa Ikonen, Leif Fager, Lasse Pöysti ja Maire Suvanto. Laulajista olivat mukana esim. Eugen Malmstèn, Olavi Virta, Harmony Sisters ja Tapio Rautavaara. Taiteilijat kokivat, että heillä oli tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Rintamalla sodassa mukana oli myös George de Godzinsky, joka joutui paremman nuottipaperin puuttuessa tekemään sävellyksiä vessapaperille.
Venäjän valtakunnan alaisena Suomi joutui jo vuodesta 1915 alkaen perimään näytännöistä ja huvitilaisuuksista huviveroa erilaisissa muodoissa. Lait huviverosta kumottiin vasta 1.1.1981. Syntyi iltamiksi nimettyjä huvitilaisuuksia, joissa ohjelmaan sisältyi mm. puheita, yhteislaulua, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä sekä tanssia. Iltamilla järjestävät yhdistykset hankkivat varoja itselleen maksullisilla kahvitarjoiluilla. Ne olivat todella pitkään Suomen huvielämää.
1950-luvun lopulla Suomeen tuli televisio - aluksi teekkarien toimesta. Samalla huvitilaisuuksista väki väheni. Toisaalta muusikot saivat uutta työtä televisiossa. Silloisen mustavalkoisen television leviämiseen vaikutti tuntuvasti v. 1960 pidetyt Rooman Olympialaiset. Myöskin äänitteet olivat kehittyneet savikiekoista vinyylistä tehdyiksi erikokoisiksi äänilevyiksi. Vuonna 1963 tuli C-kasetti korvaamaan perinteisen nauhurin matkalla mukana kuljetettavaksi musiikkisoittimeksi. 1980-luku oli äänitteiden määrällä laskettuna huippuaikaa. Myöhemmin erilaiset uudet tekniikat ovat hajauttaneet äänitteiden myyntiä.
Reino "Repe" Helismaa (12.7.1913 - 21.1.1965) oli suomalainen sanoittaja, säveltäjä, kuplettilaulaja, viihdetaiteilija, elokuvanäyttelijä sekä käsikirjoittaja. Hän on tehnyt noin 5000 sanoitusta. Niistä 1500 on levytetty - kuten "Hopeinen kuu".
Juha Watt Vainio (10.5.1938 - 29.10.1990) on myös suomalainen huomattava viihdemusiikin tekijä. Hän oli laulaja-lauluntekijä ja iskelmäsanoittaja sekä alkuaan ammatiltaan kansakoulun opettaja. Hän teki 2433 sanoitusta tai sävellystä, joista hän itse levytti 245 laulua. Hänen sanoittama kappale on esimerkiksi Fredin (Matti Siitosen) laulama ja levyttämä "Kolmatta linjaa takaisin". Vainion itse levyttämistä kappaleista tutuimpia ovat "Albatrossi", "Vanhojapoikia viiksekkäitä" ja "Vanha salakuljettaja Laitinen".
