Koulutusristeily Helsinki - Tukholma 17.-19.4.2023

Maanantaina 17.4.2023 kello 13.00 kokoonnuimme Helsingissä Katajanokan Viking-terminaalissa. Olimme lähdössä EKL:n Helsingin ja Uudenmaan piirin järjestämälle koulutusristeilylle Tukholmaan.

Kuvat ja tekstit: Eero M Ylitupa

Laivana oli Viking Linen m/s Gabriella, joka kuvassa vielä odottelee lähtöä.

Maunulan Seudun Eläkkeensaajista matkalle lähti viisi jäsentä: Anita Istala (vas), Risto Nyman, Kaarina Oinonen, Sirkka Haapalainen sekä kuvan ottanut Eero M Ylitupa.

Kello 14.00 tapahtuneen risteilyn avauksen jälkeen alkoivat luennot. Ensimmäisenä luennoitsijana oli tunnettu poliitikkomme Erkki Liikanen. Sosiaalidemokraatteja hän on Suomessa edustanut kansanedustajana ja valtionvaraiministerinä. Hän on ollut suurlähettiläänä sekä ensimmäisenä suomalaisena Euroopan unionin komission jäsenenä. Hän on myös toiminut Suomen Pankin pääjohtajana, Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä sekä Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvoston jäsenenä.

Tiedossa oli siten melkoinen paketti Suomen historiaa alkaen maamme itsenäistymisen ajoilta 1800-luvulta. Kaikkea tuota tietoutta ei tähän tietenkään pysty toistamaan. Myöskin nykyisen Euroopan unionin alkuvaiheet tulivat esille hänen esityksessään. Vuonna 1956 Neuvostoliitto esti väkivaltaisesti Unkarin kansannousun. Urho Kaleva Kekkosesta tuli Suomen presidentti v. 1956 ja Kekkosen presidenttikaudesta riitti kerrottavaa. SDP:tä kohtasi hajaannus v. 1957.  Urho Kekkonen valittiin v. 1973 poikkeuslailla jatkamaan Suomen presidenttinä. Vuodet 1981 ja 1982 johtivat terveydellisistä syistä Kekkosen eroon presidentin virasta. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi ja syntyi nykyinen Venäjä. Suomen EU-jäsenyys tuli voimaan 1. tammikuuta 1995. Samalla Suomi siirtyi osaksi läntistä maailmaa. Tuoreina asioina tulivat esille Suomen Nato-jäsenyys ja huhtikuussa -23 käydyt eduskuntavaalit. Eduskuntavaalien tulos aiheutti luonnollisesti arvailuja tulevasta Suomen hallituksesta.

Kaikkiaan EKL:n Helsingin ja Uudenmaan piirin jäseniä oli risteilyllä mukana lähes 180 henkeä.

Helsingin Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Mikkelä puhui muistisairauksiin liittyvistä asioista kuten Altheimerin taudista. Eräänä esitelmässä esille tulleena asiana oli, että muistisairaus ei ole naurun asia. Meidän muiden tulisi ymmärtää muistisairasta.

Kahvittelun jälkeen oli vuorossa piirien puheenjohtajien puheenvuoro piirien toiminnasta. Kuvassa Uudenmaan piirin puheenjohtaja Seppo Fahlström (vas) ja Lassi Liljanto. Seppo Fahlström puhui jäsenhankintakampanjasta, sillä EKL on menettänyt eniten jäseniä Suomen eläkeläisjärjestöistä Covid19-viruksen seurauksena. Hän kiinnitti huomion myös mediaanieläkkeen pienuuteen 1614 euroa. Miesten keskieläke on hiukan yli 2000 euroa ja naisten vastaavasti tuntuvasti pienempi.

Helsingin piirin puheenjohtaja Veijo Lehto kertoi Helsingin piirin päättäneen, että Virroilla oleva EKL:n omistama Rajaniemen loma- ja koulutuskeskus on myytävä.

Ensimmäinen risteilypäivä päättyi Viking Linen myyntipäällikön Christina Rönnmannin puheenvuoroon ja kuohuviinitarjoiluun. Tässä vaiheessa olimme toki vielä Suomen puolella ja meri oli todella tyyni. Buffet-illallinen oli kello 20.00. Me maunulalaiset sovimme, että menemme illalla kymmeneltä vielä klubi-ravintolaan kuuntelemaan suomalaista nelimiehistä Komiat-bändiä. Ja tanssijoita riitti. Keskiyöllä tuli esiintymään bulgarialainen Akaga-yhtye, jossa oli naissolisti ja kuusi miespuolista soittajaa. 

Aamulla yhdeksältä alkoivat uudet luennot. EKL:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen (kuvassa valkokankaan vasemmalla puolella) puhui sote-asiaa. Hän kiinnitti huomion eläkkeiden pienuuteen, terveydenhoitomenoihin sekä ruoan kalleuteen. Kaikkien eläkkeensaajien eläkkeistä laskettu keskimääräinen eläke on 1845 euroa/kuukausi - miehillä 2070 €/kk ja naisilla 1658 €/kk. Eläkkeisiin on tullut korotuksia. Kansaneläkkeeseen jopa ylimääräinen välikorotus. Elinkustannusten nousu on kuitenkin ollut nopeampaa kuin eläkkeiden nousu.

Kivinen toi esille väestön ikärakenteen vaihtelun eri puolilla Suomea. Oheinen kuva kertoo väestön sairastavuusta eri puolella Suomea. Tummimmat kohdat kartoissa ovat alueita, joissa sairastetaan eniten. Yhtenä esimerkkinä hän kertoi, että Karkkilassa eläkkeiden keskiarvo on Suomen pienin.

Soten kasvukivut olivat hänen seuraava asiaryhmänsä. Soten alku on ollut haastavaa, mutta näin suuressa uudistuksessa se oli odotettavissa. Julkisuudessa on eniten esillä olleet palkanmaksujen ja palkkioiden maksussa tapahtuneet virheet. Loppuyhteenvetona hän totesi sotesta, ettei se täysin mennyt puihin. Siirtymä on toteutettu kuitenkin turvallisesti.

Lopuksi Eero Kivinen puhui vanhusneuvostoista, EETU ry:n  tavoitteista sekä sosiaali- ja terveyshuollon tavoitteista.

Tässä vaiheessa Tukholman satamakin jo häämötti.

Kuvassa ollaan kokoustauolla m/s Gabriellan 10. kannen Conference-keskuksessa.

Tukholmaa Viking-terminaalin lähialueelta laivalta kuvattuna.

Miten Ruotsi makaa nyt?
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Se oli Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtajan Pirjo Auvisen kertomuksen aihe. Hän keskittyi kertomuksessaan kymmeneen asiaan tämän päivän Ruotsissa.
1. Suomi on muodissa Ruotsissa.  Kuulostaa mukavalta kaikkien niiden vuosien jälkeen, kun suomalaiset tunnettiin alkoholisoituneina Slussenilla olijoina.
2. Ruotsin NATO-jäsenyys. Ruotsi toivoisi Nato-jäsenyyden toteutuvan tulevana kesänä.
3. Jengiväkivalta Ruotsissa. Asia on vakava ongelma Ruotsissa, mutta se vaikuttaa vain alueellisesti.
4. Ruotsin blokki-politiikka. Ruotsissa on ollut vain yksi hallitus, jossa on ollut mukana sekä oikeistolainen että vasemmistolainen puolue. Kaikki muut hallitukset ovat olleet oikeisto- tai vasemmistohallituksia. Myös vähemmistöhallituksia on Ruotsissa yleisemmin kuin Suomessa nykyään.
5. Paperittomat lapset. He ovat ulkopuolisia yhteiskunnassa.
6. Talouspolitiikka. Inflaatio jyllää Ruotsissa - ja muuallakin maailmassa.
7. Ruotsi on byrokraattinen maa. Hän kertoi omista kokemuksistaan siirtyessään Ylen toimittajaksi Ruotsiin. Ruotsalaiset pelkäävät, että heitä huijataan ja pyrkivät estämään sitä.
8. Ruotsin suomalaiset. Osallistuminen esimerkiksi vaaleihin on vähentynyt.
9. Kiinnostus kuninkaallisiin on vähentynyt.
10. Muut pohjoismaat. Norja on voimissaan öljyllään. Myöskin Tanskassa on talouselämä kasvanut huomattavasti. Suomi on Naton jäsen, mutta Ruotsi ei.

Pirjo Auvisen esitys päättyi lupaukseen tulla myös ensi vuonna vastaavaan tilaisuuteen, jos vain töiltään joutaa.

Päivä oli puolessa välissä. Vaihtoehtoina oli vajaan kolmen tunnin vierailu Tukholmassa tai pienryhmäseminaari "Muistisairauden yhteisölliset vaikutukset" vetäjänään Jussi Särkelä. Seminaarissa käsiteltiin omaishoitajuuteen liittyviä asioita.

Olen ollut omaishoitajana, joten päätin tehdä pikaisen tutustumisen Tukholmaan Viking-terminaalin lähialueella.

Ensimmäisenä huomioni sai satama-alueen arvatenkin vanha pommisuoja. Mitä käyttöä sillä on nykyisin, jäi arvoitukseksi. Myös hyvin nopeasti näin, että Tukholmassakin vanha ja uusi rakennuskanta riitelevät keskenään - niinkuin Helsingissäkin.

Pienen Tukholmaan tutustumisreissun jälkeen palasin takaisin laivaan. Kello 15.30 Ruotsin aikaa laivan ostosparatiisissa oli Private shopping-tapahtuma. Maistiaisia sai suklaasta viskeihin, jos oli jonotushaluja. Ja ostoksia sai tietenkin tehdä.

Kello 16.30 Gabriella lähti taas kyntämään merta ja paluumatkalle Suomeen.

Vuorossa oli Eero Kivisen kertomana ajankohtaista Eläkeläisten Keskusliitosta. Ja Suomen eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut olivat jälleen esillä. Hallituksen muodostamisessa nähtiin kaksi vaihtoehtoa, joskin oikeistopuolueiden muodostamaa hallitusvaihtoehtoa pidettiin todennäköisempänä.

Eläkeliittojen keskusjärjestö EETUn puheenjohtajana toimii nyt Eläkeliitto ry. Kivinen kertoi Vaikuta vakuuttavasti-koulutuskierroksesta, joka kiertää parhaillaan Suomea. Netissä toimivasta EKL:n Järjestökahvilasta hän myös mainitsi. Samaten EKL:n jäsenyhdistysten jäsenjärjestöavustuksesta ja EKL:n myöntämistä kurssituista.

Luennot päättyivät piirien puheenjohtajien viesteihin kotimatkalle. Kuvassa kokousväen edessä Veijo Lehto (vas) Helsingin piiristä ja Seppo Fahlström Uudenmaan piiristä.

Kello 20.00 alkaen Viking Line järjesti meille juhlaillallisen, jossa sai valita liha- tai kalaillallisen. Me söimme kuhaa.

Menimme taas iltakymmeneltä Klubi-ravintolaan kuuntelemaan Komeita ja Akagaa. Tänä iltana Klubissa ja tanssilattialla oli jostain syystä vähän juhlijoita.

Paluumatkalla näki paremmin Ahvenanmaan saaristoa. Taloissa kiinnitti huomioni erilaiset taitteelliset katot, jotka tekivät taloista hyvin yksilöllisiä. Ainakin laivalta katsottuna niissä näytti olevan paljon pieniä ikkunoita - ehkä myrskyjen varalta. Myöskin saarien puusto oli vaikuttava. Pienelläkin saarella voi olla tiheä havupuumetsä. Sen puut kasvavat niin lähellä toisiaan, että ne eivät voi kasvaa leveyttä - vain korkeutta. Maisemaa voi sanoa omalla tavallaan karun kauniiksi.

Näin kolme vierekkäistä merimetsojen valtaamaa pientä saarta. Keskimmäinen saari oli jo kaluttu lähes kuolleeksi. Kahdessa laitimmaisessa saaressa merimetsot pesivät ja näkymä oli lohduton. Pari tuulivoimalaa näin myös. Suomalaiseen luontoon ne sopivat kuin jättiläismäiset robotit konsanaan - minun mielestäni eivät hyvin.

Aamulla kymmenen jälkeen oltiin taas Suomessa - kuivalla maalla.

Oma kokemukseni reissusta oli odotuksia parempi. Tosin mukavalla porukallamme oli siihen vaikutusta.

Ensi vuoden huhtikuussa on nykytiedon mukaan sama reissu. Lähtisitkö sinä silloin mukaan matkalle?